USA matkalla Absurdistaniksi – seuraako Suomi perässä?
Olin muutama vuosi sitten syntymäpäivillä, joilla kutsutuille annettiin tehtäväksi esittää Absurdistan-nimisen valtion virallinen tervehdys. Kisailun muodossa toteutettu leikki voitettiin tervehdyksellä, jossa tervehtijä – yllätys, yllätys – sylkäisi tervehtiessään suun täydeltä vettä.
Absurdistan valtion nimenä tuli taas mieleen, kun luin Tukholmassa toimivan rauhantutkimusinstituutti Siprin viimeviikkoisen yhteenvedon sotilasmenojen kasvusta.
Jos maa on ylivoimaisesti maailman suurin sotilasmahti eikä sitä uhkaa kukaan eikä mikään, mutta se silti kasvattaa massiivista sotimisbudjettiaan entisestään kymmenillämiljardeilla dollareilla, eikö maata silloin voi kutsua Absurdistaniksi? Yhdysvallat näyttää nyt tavoittelevan tätä uutta lempinimeä paitsi ilmasto- myös puolustuspolitiikassaan.
Samanaikaisesti kun maailmassa käytyjen sotien intensiteetti väheni jo neljättä vuotta peräkkäin, tuli uudesta Siprin yhteenvedosta julki, että maailman sotilasmenot kasvoivat vuonna 2018 noin 2,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Sotilasmenojen yhteenlasketuksi summaksi viime vuonna koko maailmassa laskettiin 1 822 miljardia dollaria.
Sotilasmenojen ylivoimainen ykkönen oli entistäkin selvemmin Yhdysvallat, joka kasvatti sotilasmenojaan vuodesta 2017 lähes viidellä prosentilla. Yhdysvallat käytti vuonna 2018 aseisiin 649 miljardia dollaria – eli yli kolmasosan koko maailmassa tähän tarkoitukseen käytetystä rahasta. Kiinan Sipri arvioi käyttävän aseisiin reilusti alle puolet siitä, mitä Yhdysvallat, noin 250 miljardia.
Vaikka uutisvirrasta voisi toisin päätellä, Suomessa suurvallaksi mielletyn Venäjän sotilasmenot laskivat nyt toisena vuonna peräkkäin ollen viime vuonna hieman yli 60 miljardia – eli alle neljännes Kiinan käyttämästä rahamäärästä ja alle kymmenesosa Yhdysvaltain sotilasmenoista.
Edellä kerrottuihin lukuihin verrattuna Suomen 3,5 miljardia euroa kuulostaa jopa pieneltä, mutta meidänkin sotilasmenomme kasvoivat edellisvuodesta – ja on 3 500 miljoonaa toki jonkinlainen määrä rahaa sekin. Jos siitä jaettaisiin vaikkapa yksi kolmannes vanhustenhoitoon ja toinen koulutukseen, molemmat saataisiin liki pitäen kaikkia tyydyttävään kuntoon. Puhumattakaan siitä, että hävittäjähankkeen toteutuessa vuosittain sotilasmenoihin käytetty rahamäärä vielä nousee – joidenkin arvioiden mukaan paljonkin. Suomen Rauhanliitto toteaa tiedotteessaan, että Suomen sotilasmenot kasvavat merkittävästi, mikäli HX-hanke toteutetaan kaavaillussa laajuudessaan. ”Kyse ei ole vain 7-10 miljardin euron hankintakustannuksista, vaan mahdollisesti jopa 35 – 40 miljardin käyttö- ja elinkaarikustannuksista.”
Suomessa kuulostaa absurdilta se, että amerikkalaisilla ei ole olevinaan varaa kunnon julkiseen terveydenhoitoon, mutta sotilasmenoja kasvatetaan entisestään. Mutta onko tilanne Suomessa lopulta kovin erilainen, jos katsotaan maamme sotilasmenoja verrattuna esim. vanhustenhuollon panostuksiin? Trump haluaisi Nato-maiden ja myös Suomen entisestään kasvattavan sotilasmenojaan – koska se on USA:lle hyvää bisnestä – mutta haluammeko me?
Vaalitulosten perusteella yli 80% suomalaisista haluaa maamme olevan ilmastomuutoksen torjunnassa mieluummin kärki- kuin jälkijoukoissa. Miksi toimisimme aseistariisunnan kysymyksissä toisin? Fakta on se, että sodat ovat maailmassa viime vuosina vähentyneet, eivät lisääntyneet.
Lähteet:
– Siprin yhteenveto 2018 vuoden sotilasmenoista
– Rauhanliiton artikkeli sotilasmenojen kasvusta vuonna 2018
– Artikkeli tämänhetkisistä sodista ja kansainvälisistä konflikteista
JÄLKIKIRJOITUS 26.3.2022
Jonkin verran yllä olevaan artikkeliin liittyen, kirjoitin Hämeen Sanomiin mielipiteen joka julkaistiin 30.11.2020: https://www.hameensanomat.fi/mielipiteet/mielipide-rauhaa-ei-rakenneta-havittajilla-ja-sotastrategioita-hiomalla-1669507/
ja myönnän olleeni lievästi väärässä konfliktien nykyisen luonteen osalta.
Tällä hetkellä (Ukrainan sodan ollessa aktiivivaiheessa) Suomessa ollaan yleisesti ottaen asehankinnoista hyvillään ja keskustellaan kovasti Natoon liittymisestä. Minusta tärkein kysymys olisi edelleen – tai nimenomaan nyt – miten rakennettaisiin entistä tehokkaammin rauhaa ja ystävyyttä ihmisten ja kansojen välille. Sodat voidaan ehkäistä jo ennalta, jos niin oikeasti halutaan.
Asiaa Asko kirjoitat. Mutta poliittinen perustellummuus on ihan eri asia kuin kansalaisten hyvinvointi ja/tai etu. Keksin vasta pari vuotta sitten, että maailman maista reilusti alle puolet on sellaisia, joissa saa äänestää vapaasti ja jossa hallituksen arvostelu ei johda ongelmiin.
Tosiasia on, että pääosa maailman johtajista ei aja kansalaistensa etua. Itse pidän oman kansan hyvän ajamista hallinnon kaikkein tärkeimpänä velvollisuutena.