Ykseys taiteessa, urheilussa ja arjen hetkissä

Nyt taisi tulla otsikko, mikä raakkaa lukijoita tavallista kovemmalla kädellä. Tosiasia kuitenkin on, että rauha ei käytännössä ole mikään älyllinen tai tiedollinen konsepti, vaan kokemuksellinen käsite. Yhteiskunnallinen sopu ja rauha syntyvät ja pysyvät vasta, kun ihmiset yhteiskunnan jäseninä elävät rauhaa: rakastavat toisiaan tai vähintäänkin tuntevat toisiinsa yhteyttä.

Ykseyttä käsitellään tässä artikkelissa siksi, että SE on sodan ja väkivallan äärimmäinen vastavoima. Kun minä olen kaikki ja kaikki on minä, ei ole ketään kenen kanssa asettua vastakkain. Mitä enemmän koen ja elän ykseyttä, sitä vähemmän koen erillisyyttä ja sitä vähemmän haluan vastakkainasettelua. Näin yksinkertaista se on.

Käsitykseni on, että samaan aikaan kun todistamme yhteiskunnassa kasvavassa määrin vastakkainasettelua, on myös kasvava joukko ihmisiä, joiden elämässä ykseys ei ole pelkkä kaunis sana vaan kasvavassa määrin kokemus elämästä. Vähintään hetkittäin: meditaatiossa, joogatessa, taiteessa, luonnossa, rakkaudessa…

Nyt en kuitenkaan puhu niinkään heistä, joilla asiat on tällä tolalla, vaan yritän hahmottaa niitä hetkiä ja askelia, jotka arkielämässä vievät ykseyden suuntaan, antavat meille vihjeitä ykseyden olemassaolosta. Käsitykseni on, että meillä kaikilla on piilevä kyky elää ykseyttä totena, mutta kuitenkin, useimmille meistä tällainen ei ole tullut edes mieleen.

Miten ykseys orastaa arkielämässä? Miten se ilmenee taiteessa tai urheilussa? Onko siitä jotakin nähtävissä jopa työelämässä tai tavallisen arjen askareissa? Haastan sinut lukijana arvioimaan vastauksia näihin kysymyksiin. Tiiseriksi pohdin lyhyesti itsekin ykseyden – tämän rauhan perusominaisuuden – ilmenemistä muutamalla elämänalueella tai arjen hetkissä. Johtoajatuksena on siis se, että ykseyden ensiaste on yhteys johonkin, seuraava aste yhteys vähän enempään.

Ykseys urheilujoukkueessa ja -katsomossa

Moni joukkueurheilussa mukana ollut kaipaa lopun ikäänsä sitä yhteyden ja yhteisyyden tunnetta, mitä on saattanut tuntea joukkueensa kanssa, varsinkin voittavan joukkueen pelaajana. Johan Cruyffin sanoin: ”yhdessä menemme pelipaikalle, yhdessä olemme pelissä ja yhdessä lähdemme kotiin.” Saman suuntaisia fiiliksiä voidaan kokea myös katsomossa. Oletko joskus käynyt esim. Englannin Valioliigan pelissä? Me-hurmos on käsin kosketeltava. Yhteisyyden vahva tunne ei ole läheskään aina muita tai toista joukkuetta vastaan. Kysykää vaikka Suomen kori- tai lentopallomaajoukkueiden kannatustiimeiltä, joita rakastetaan ympäri Euroopan.

Kuorolaulu yhdistää syvältä

Joukkueiden kannatuslaulut ja -hymnit ovat tärkeä osa yhteyden luomista urheilussa. Kuorossa laulaminen yhdistää ja antaa orastavia ykseyden kokemuksia myös muualla kuin stadioneilla. Joku osa tästä ykseydestä aistitaan ehkä myös erilaisissa konserttikatsomoissa.
Pidän itseäni varsin ei-musikaalisena, mutta olen joskus ollut laulamassa nuorten joogaharrastajien kanssa hyräilyn kaltaisia bhajaneita*. Tunsin yllättävän vahvaa fyysistä yhteyttä sekä ääneen että ääntä tuottavaan ryhmään.

Ykseys tanssissa ja taiteessa

Jussi Saarinen Jyväskylän yliopistosta on pohtinut sitä, voivatko ykseyden kokemukset edesauttaa taiteellista työskentelyä, erityisesti maalaamista. Hän kertoo, että monet taiteilijat arvostavat tilaa, koska kokevat siitä olevan hyötyä luovassa työskentelyssään. Saarinen havainnollistaa taiteellista ykseyden kokemusta seuraavasti:

”Ajatellaan vaikkapa tanssiparia, jonka molemmat osapuolet tuntevat olevansa yhtä toistensa kanssa. Tunnetilastaan huolimatta tanssijat reagoivat herkästi toistensa liikkeisiin ja toimivat johdonmukaisesti tietyn päämäärän elin tanssin sujumisen eteen. Kyseessä on siis molempien kohdalla vuorovaikutuksellinen toiminta ykseyden tunteen intentionaalisen objektin, tanssipartnerin kanssa. Kiinnostavaa ilmiössä on ennen kaikkea se, millä tavalla toiminta on tietoista, ja mihin tarkkaavuus siinä kiinnittyy. Oletettavasti tanssijoiden havaintotietoisuudessa esiintyy runsaasti muuttuvia ärsykkeitä, jotka vaativat ja myös saavat aikaan reagointia. Samalla reflektiivinen tietoisuus omasta toiminnasta ja emotionaalisesta tilasta voi puuttua kokonaan. Tanssijat ovat uponneet tanssin pyörteisiin. Nähdäkseni on siis hyvinkin mahdollista, että ykseyden kokemuksen aikana voi esiintyä reaktiokykyistä ja hienovaraista toimintaa ilman, että toimija on reflektiivisesti tietoinen. Sama pätee myös maalaamiseen. Ykseyden tila ei välttämättä katkaise maalaamistoimintaa, vaan tekee siitä kokemuksellisesti erityislaatuisen, itsetietoisuuden poissulkeva prosessin.” **

Yhdessä nauraminen yhdistää mystisesti

Jos ja kun saat tilaisuuden iloita ja nauraa ystäviesi, tai vaikka vieraiden kanssa, eikö tämä ole usein hetki, jolloin tunnet paitsi vapauden väläyksen myös aika suoraa yhteyttä ”kanssanaurajiin”? Ainakaan et heitä sillä hetkellä vihaa. Yhdessä nauramisessa ja hetkessä pursuavassa ilossa on parhaimmillaan jopa jotain maagista.

Äidin ja lapsen side

Vauvan ja äidin välinen syvä yhteys on monelle varsin ilmeinen ja siitä on mitä ihmeellisimpiä tarinoita. Mutta kyllä isäkin voi lapsiinsa syvää yhteyttä tuntea, ja veli siskoonsa. Voiko samankaltainen side joskus muodostua myös ihmisen ja lemmikkieläimen välille? Epäilen, että aika moni lemmieläinharrastaja – eivät ainoastaan koira- ja hevoskuiskaajat – on tällä kannalla.

Ykseys pilkahtaa vierasta auttaessa

Oletko joskus auttanut itsellesi täysin vierasta henkilöä – vaikkapa rautatieasemalla tai liikenteessä? Sillä hetkellä, kun autettu huomaa, että autat häntä viattomasti, ilman omaa hyötymistarkoitusta, saatat huomata hänen silmissään välähdyksen siitä, kun sielut tai sydämet yhtyvät. Ykseys pilkahtaa aidon kiitollisuuden ytimessä.

Flow on välähdys ykseydestä

Kun teet jotain, jonka osaat ja josta nautit suuresti, saatat löytää itsesi ajattomuuden tilasta, jota myös flowksi kutsutaan. Kaikki sujuu automaattisesti, ilman tietoista ajattelua. Olet yhtä tekemisesi ja hetken kanssa. Kyllä, flow-kokemus on väläys ykseyden todellisesta olemuksesta.

*******

Haluatko oikeasti rakentaa rauhaa – ja elämääsi lisää ykseyttä? Luonto – metsä, vuoret, järvet ja meri – näiden parissa ajan viettäminen saattaa tukea tavoitettasi; omaehtoinen musiikki ja taide, mitä se kohdallasi sitten onkin, voi tehdä saman; transsendenssin kokemusta elävöittävä meditaatio samoin.

Filosofisia ja uskonnollisia ajatuksia ykseydestä

*Bhajanit ova itämaisia, henkisiä lauluja, joita harrastetaan esim. erilaisissa joogaryhmissä.
**Taidemaalareiden ykseyden kokemuksista, Jussi Antti Saarinen. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *